Esipuhe
HAVAINNOIVA SUBJEKTI AJASSA/TILASSA
Havainto, aika ja subjekti ovat keskeisiä kysymyksiä kaikessa taiteessa. Perinteisesti kuvataide on nähty tilallisena ja musiikki ajallisena taiteena. Audiovisuaaliset mediataideteokset osoittavat tämän jaon ongelmalliseksi: ääni asettuu tilaan ja liikkuva kuva käy ajalliseksi. Havaitseminen on aina yhtäältä subjektiivista, toisaalta teknologisesti välittynyttä, ”teknologisten linssien sävyttämää”. Sen perustavat kategoriat ovat tila ja aika. Teknologia tai yleisemmin tekniikka liittyy näihin kategorioihin: subjekti on ajan ja tilan jäsentämisen mekanismi, eikä siinä sellaisena ole mitään luonnollista.
Taide on aina perustunut samastumisen logiikalle. Katsoessaan teosta katselija asettuu sille alttiiksi, ja jos teos onnistuu koskettamaan häntä, se tarkoittaa samalla että katselija vedetään osaksi teosta, sisään sen maailmaan. Tämä maailma poikkeaa ”luonnollisten” havaintojemme maailmasta – kun arkielämässä havaintomme tuntuvat tulevan meille kuin itsestään, taiteen äärellä meille paljastuu tämän tulemisen välittyneisyys.
Uusmediataide lyö kiiloja havainnon ykseyteen ja auttaa rakentamaan kokemusmaailmaamme uudella tapaa. Siten se on lähtökohtaisesti sekä kokeellista että kokemuksellista. Tietyllä tapaa tekijän ja katsojan suhde muuttuu demokraattisemmaksi: ei ole enää niin, että itsenäinen tekijäsubjekti ammentaa sisäisyydestään valmiin teos-objektin, jolle katsova subjekti sitten altistuu.
Uusmediataiteen sijainti taiteen ja tieteen välisellä rajapinnalla tekee siitä etuoikeutetun välineen näiden alueiden yhtymäkohtien kartoittamiselle. Se nostaa esiin sekä tieteellisten innovaatioiden taiteelle avaamat mahdollisuudet että taiteellisten visioiden tekniselle kehitykselle esittämät vaatimukset. Pohjimmiltaan kyse on tavasta, jolla tiede ja taide yhdessä muokkaavat inhimillistä kokemusta.
UUSMEDIATAIDE SAATTAA AUTTAA AJATTELEMAAN UUDELLA TAVALLA!
Suuri osa tämän festivaalin teoksista on mallinnettu kokonaan tietokonetta apuna käyttäen tai niissä on muokattu audiovisuaalista materiaalia tavalla, joka ei olisi mahdollista ilman tietokonetta. Toisaalta valikoimassa on myös perinteisempiä kameran kanssa kuvattuja teoksia. Erityisesti valikoiman suomalaiset teokset edustavat perinteisempää suhdetta kuvaan. Niissä kyse ei ole niinkään teknisistä kokeiluista kuin kokeiluista kerronnan muodoilla.
Kaikki festivaalin kansainväliset teokset ovat Suomen ensiesityksiä lukuun ottamatta Thorsten Fleischin teosta Energie!
